Arkistot

Mukillinen paratiisia

Hurraa, vihdoinkin olen löytänyt teen, joka saattaisi saada minut uskomaan, että vihreää teetä voi juoda siksi, että se on hyvää, eikä vain terveyshihhuli-syistä. Forsman Paratiisi Sen Cha! Koska jostain syystä olen jo pitkään halunnut oppia juomaan vihreää teetä (sisäinen, torjuttu ja tukahdutettu terveyshihhuli kenties asialla, valmiina murtamaan kahleensa). Ensi postaus onkin sitten jo täynnä joogan ihanuutta (kävin siellä kuitenkin jo kerran tammikuussa) ja goji-marjoja.

Hyvän mielen mukin tarjosi yksi maailman parhaimmista pikkuveljistä. Mutta siis hei, passionia, kiiviä, ananasta, appelsiinia ja ruusun terälehtiä. Sisukkainkin murtuu tässä vaiheessa. Kun vielä lisäksi luvataan, että sisältää jotain mielihyvää tuottavaa neverheard-ainetta, vähentää stressiä ja parantaa keskittymiskykyä, niin suggestioherkän ihmisen on mahdotonta olla kokeilematta. Ja se toimii! Minusta tuntuu, etten enää pääse ylös tästä sohvalta. Keskittymiskyvystä en sitten tiedä, vaikka olen kyllä jo jonkin aikaa selaillut uusia blogeja hyvin määrätietoisella hartaudella. (Jostain kumman syystä olen eksynyt viime aikoina useisiin laihdutusblogeihin. Ehkä sillä on jotain tekemistä sen kanssa, että puikoilla oleva neule on vähän nafti ja purkaminen ei kiinnosta. Terveet lähtökohdat, ennen kaikkea.)

Sohvahalvaus voi toki johtua siitäkin, että tänään oli taas ensimmäinen työpäivä ja olin jo liiankin hyvin lomatunnelmissa. Vaikka ihan oikeasti, jos on osa- ja määräaikainen työntekijä ja silti väsynyt työpäivän jälkeen, kun on vielä juuri ollut 1,5 viikkoa lomalla, niin onko mitään käytännön mahdollisuuksia selvitä edes keski-ikään, jos onnistuu vaikka joskus saamaan oikean työpaikan? En tiiä. Pitää varmaan ottaa lisää teetä, niin unohtuu tämmöiset ajatukset.

Olen myös jälleen kerran mennyt massan mukana ja tehnyt kirjallisuushankintoja. Sain synttärilahjaksi lahjakortin Lumoavaan lankaan ja koska en tule juuri koskaan ostaneeksi neulekirjoja omilla rahoillani (niin, en ole oikeastaan ikinä tehnyt niin, kun tarkemmin ajattelen), niin nyt tuntui oikealta hetkeltä hankkia oma Coastal Knits.

Tykkään näiden neuleiden luonnonläheisyydestä (noniin, hippi pilkahtaa jälleen) ja yleensäkin kirjassa yhdistyvät karuus ja kauneus tavalla, joka puhuttelee suomalaista maalaistyttösieluani. Rocky Coast Cardigan on ainakin suunnitelmissa sitten jossain vaiheessa.

Nyt voisi alkaa miettiä, vieläkö jaksaisi tehdä tänään jotain. Voisi aloittaa pienin askelin, ensin vaikka vasen jalka varovasti sohvalta lattiaan ja seuraavaa siirtoa harkitsemaan. Jos vaikka jääkaapille edes. Oon lukenut niin montaa laihdutusblogia, että varmasti ainakin pari kiloa on jo lähtenyt silkan ajatuksen voimasta. Ja vihreä teehän auttaa kuulemma rasvanpoltossakin.

 

Mainokset