Arkistot

Alpakan halaus

Pitkä syvä hiljaisuus ei kenties ole mikään uusi asia blogissani. Tällä kertaa puolustaudun sillä, että vuoden alku on kiireellisyydellään yllättänyt minutkin, lähinnä työrintamalla. Se, että minulla koulussa oli alkuvuodesta paljon kokeita ja palautettavia tehtäviä saattoi toki lukea kalenterissani jo pitkään ja fiksumpana ihmisenä olisin ehkä hoitanut asioita alta pois jo ennen joulua, mutta kas kun ei huvittanut. Töissä taas Lumoavan langan loppuunmyyntikiireet aiheuttivat aikamoista hulinaa parille ensimmäiselle viikolle ja sitten kun olisi helpottanut, menin saamaan uuden työpaikan hetiperään, perhana. Vapaa-aika uhrautui hetkessä rahan alttarille, kun vanha ystäväni moppi kutsui minut jälleen luokseen ja lankakauppahommien loputtua tienaan voita leivälle kuuraamalla akateemisia vessanpyttyjä. Mikäpäs siinä, ihan mukavaa hommaa, mutta kun ei ole ikinä kotona, niin jännästi ei tule ikinä kuvattua neuleita ja blogattua niitä. Nyt sain kuitenkin vapaan viikonlopun ja pakotin kuvaajan hommiin, niin olis taas vähäksi aikaa esiteltävää.

Aloitetaan vaikka puserosta, joka on ollut valmis jo monta kuukautta, vaihteeksi. Tein tämän jo syksyllä työharjoitteluni aikana, mutta ehkä mielessäni siinsi jo tuleva synttäripäiväni, joka siis oli tällä viikolla ja jota käytiin eilen juhlistamassa. Näin vanhetessa tekee nimittäin ehkä joskus mieli palata juurilleen ja muistan, että teininä minulla oli kova fiksaatio oikein isoihin neulepuseroihin, joissa oli jättimäiset kaulukset. Sen kunniaksi siis:

IMG_2071

Cacao by Drops Design, hieman chilillä maustettuna

lanka: Drops Nepal

puikot 5 ja 6

Pusero neulotaan alhaalta ylöspäin, mennessä liitetään mukaan raglanhihat ja lopulta kaulusta neulottaessa koko hoito roikkuu puikoilla. Vähän meinasi olla raskasta ja tukalaa loppuvaiheessa, mutta kaipa se kannatti. Puserossa olo on kuin kelluisi pehmeässä, lämpimässä villameressä ja harvemmin edes tulee niin kylmiä kelejä, että näin paksu paita olisi tarpeen. Aluksi yritin neuloa kuviota vain etupuolelle, mutta takaosa jäi lörpöttämään rumasti ja olisi pitänyt tehdä enemmän kavennuksia ja laskelmia, joten neuloin homman uudestaan molemminpuolisella kuviolla.

IMG_2078

Vähän näkyy naamasta ne eilisiltaiset samppanjat kyllä. Tai sitten kalpeanaamani vaan hukkuu hankeen kaikessa tässä valkoisuudessa.

Nyt kun on innostuttu, niin paksulla palmikkolinjalla saatetaan jatkaakin. Olen aloittanut MariMuinoskokeiluni kevyesti Maija-paidasta ja koska sain jouluna lahjaksi Kaikki lähti lapasesta-kirjan, on ikioma Esterikin alkanut kypsytellä ajatusta mielessäni. On sitten taas sopivasti kesäksi iso kasa villapaitoja.