Ruusunpunaiset aamut

Irkkusukkani löysivät lopulta irkkutanssijattaren jalkoihin. Luopumisen tuskaa lievensi se, että myös hän ymmärsi hyppiä niissä lailla iloisen menninkäisen. Jei.

Alkaneiden pakkasten kunniaksi olen tottakai heti kipeänä, joten on taas hetki aikaa purkaa bloggausjonoa. En toki erityisemmin rakasta kylmää, mutta pakkanen tuo mukanaan monia hyviä asioita verrattuna viikkoja kestäneeseen harmaaseen tihkusateeseen. No, jätetään jäiset tienpinnat sikseen ja keskitytään kauniisiin, kirkkaisiin aamuihin, jolloin nouseva aurinko joskus värjää taivaan kauniin vaaleanpunaiseksi. Sellaiset aamut inspiroivat muun muassa tekemään tämän huivin:

Daybreak, ohje Stephen Westin luomuksia

lanka: Semilla extra fino

puikko 4

Koska käytin ohuempaa lankaa, kuin ohje käskee, mutta halusin vähän paksumpia raitoja, tein ne neljällä kerroksella. Kokoa en niin ohjeesta kytännyt, jatkoin raitoja kunnes tuntui sopivalta.

Ja tämähän on aivan ihana. Ehdoton lempihuivini tällä hetkellä. Värit ovat erillisinäkin kivoja, mutta yhdessä korostavat toisiaan todella kauniisti. Lanka oli ihanaa neulottavaa ja neulepinta huopuu hivenen käytössä mukavan pehmeäksi.  Kaikki hyvin siis.

Daybreak on siitä ovela neulemalli, että se kiemurteli ja juonitteli mieleeni pitkään ja hartaasti ja puhtaasti sosiaalipsykologisen ryhmäilmiön kautta. Kun näitä alkoi pikkuhiljaa putkahdella neuleblogeihin ajattelin, että joo, ihan kiva, mutta eipä kyllä yhtään minun tyyppiäni. Sitten niitä tuli lisää ja aloin huomaamattani leikitellä ajatuksilla siitä, millaisia värejä yhdistäisin toisiinsa, JOS nyt jostain kumman syystä haluaisin tällaisen tehdä. Sitten serkku, jota olen jatkuvasti tupannut jäljittelemään liki kaikessa, teki näitä monta putkeen ja ylisti, miten ihania ne ovat ja miten niihin voi kääriytyä, jolloin huomasin ajattelevani, miksei minullakin ole tuollaista. Työharjoittelupäivät lankakaupalla ja yhtäkkinen valaistuminen Semilla-hyllyllä olivat viimeinen niitti. Siinä se nyt on. Vaikken ole raitaihminen, en sitten ollenkaan. Kaikenlaista voi sattua.

Ja lopuksi tälläkin kertaa musiikkia. Eilen julkaistiin Oulu Folk 2012 -levy, jonne meikäläisten bändin Oulubiisi on päätynyt peräti aloitusraidaksi. Tietämättäni päädyin supermegajulkkikseksi yhdessä yössä, sillä kuulopuheiden mukaan biisi on jo soinut Oulun radiossa ja naamani vilahti Pohjois-Suomen uutisissa, joissa pyörähti pätkä musavideota. Nyt ei sitten varmaan enää uskalla kotoa poistua, kun villiintyneet fanilaumat saattaisivat käydä päälle. Neuleblogiinkin videomme sopii hyvin, sillä siellä esiintyy myös kesällä esitelty Ishbel-huivi.

Näihin kuviin tällä kertaa, mukavaa loppuviikkoa ja alkavaa adventtia kaikille! 🙂

Mainokset

One thought on “Ruusunpunaiset aamut

  1. Kaunis huivi! Mie tykkään raidoista ja väristä!
    Kuuntelin kappaleen, hyvä oli! Varo vaan, kohta fanit hyökkää! =D

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s