100 syytä rakastua Lappiin

Ivalolaisystävät astuivat viikonloppuna avioliiton satamaan. Häitä tanssittiin Saariselällä, joten edessä oli Lapinreissu ja mikäs sen mukavampaa. Kirjailijanurani sai jälleen tuulta siipiensä alle matkakertomuksen muodossa. Tässä se siis on, 100 syytä rakastua Lappiin:

1. Paikkojen nimet, kuten vaikka Kuusikiekerö, Purnumukka ja Kuttura. Koko automatka Sodankylän jälkeen oli yhtä itsekseen hihittelyn riemujuhlaa. ”Hei mistäs sää tuut?” ”No Kutturasta.” Höhöhö.

2. Poronpyllyt. Lapissa niitä voi nähdä niin autosta juuri siinä edessään (eikä niillä muuten tunnu olevan ikinä kiirettä mihinkään) sekä lautasellaan. Bueno! Mistä päästäänkin sopivan poronsillan kautta seuraavaan kohtaan.

3. Eksoottiset lapinherkut ja mielettömät makuelämykset. Saapumisiltana hotellin ravintola oli suljettuna hääjärjestelyiden takia, mutta onneksi löysimme korviketta kyliltä. Illan erikoiselämyksenä oli alkuperäiskansojen perinteisin, salaperäisin menetelmin valmistettu poroburger ranskiksilla, sekä oletettavasti vaivaiskoivuista ja karhunvirtsasta uutettu shamaanien taikajuoma nimeltään CocaCola. Kylläpä se matkailu sitten avartaakin.

4. Kaikki nuo mahtimahdollisuudet eksyä metsään, nyrjäyttää nilkkansa ja syöttää itsensä itikoille, susille ja karhuille juuri ennen h-hetkeä.

5. Karu ja kaunis luonto, joka saa mielikuvituksen laukkaamaan, eli ajatukset siitä, kuinka hääkansa juo samppanjaa ja tanssii musiikin pauhun peittäessä etäiset, synkeät avunhuudot, jotka kaikuvat kelohongista.

6. Koskenkorvan juominen ei ole juopottelua, vaan kansallisromantiikkaa.

7. No, kun ei kuitenkaan ole yrityksistään huolimatta onnistunut toteuttamaan kohtia 4 ja 5, niin edessä saattaa hyvinkin olla erinomaiset kekkerit, joissa voi patsastella uusi bolero päällä.

Ohje on jostain Novita-lehdestä, olen tehnyt näitä ennenkin, tällä kertaa jätin vaan hihat pois. Lankana on ikisuosikkini Muskat. Jossain vaiheessa muistan sanoneeni kaasolle, että tämä oli oikein helppo tehdä. Valehtelin. Aika on vaan kullannut muistot, kun tämä on ollut valmiina niin pitkään. Boleron neitsytmatka uhkasi myös jäädä viimeiseksi, johtuen erinäisistä kansallisromanttisista syistä aamuyön tunteina. Jostain jatkohuoneesta se sitten aamulla löytyi, toisin kuin kenkäni, joiden kohtaloa voin vain aavistella.

8. 90 kuorrutettavaa muffinssia. Tai siis muffinssien kuorruttaminenhan ei ole nykyään muffinssien kuorruttamista, vaan cupcakesien frostausta. Pitää olla ajan hermolla. Alunperin oli tarkoitus vain mennä paikalle vieraaksi vailla vastuuta ja huoliamurheita, mutta järjestelypuolen ystävien naamat nähtyäni ja saatuani hartaan pyynnön auttaa tässä frostaushommassa päätin, että täältä pesee kuorrutetta.

9. Hääruoka. Ivalolaiskokki sai häiden suurimmat liikutuksenkyyneleet silmiini buffet-pöydällään. Ikuisesti jää kalvamaan jälleen kerran, etten pystynyt millään syömään niin paljon, kuin olisi kannattanut. Kakku oli ystävän leipomaa kolmen suklaan juustokakkua. Tässä vielä näyte muffinssista. Sokerileipurin ura taitaa jäädä minulta kokeilematta.

10. Yötön yö. Hyvä aika harrastaa esimerkiksi kansallisromantiikkaa paikalliseen tyyliin.

Jätettäköön rakkauslistasta pois kaikki maininnat seuraavan päivän ajomatkasta takaisin kotiin. Ei muuten ollut yhtään hilpeää. Minullahan oli toki neule mukana, mutta eipä se juurikaan sattuneista syistä edennyt. Siinä sitä olikin sitten aikaa miettiä tekosiaan ja sitä, miten ne tanssiliikkeet vielä eilen tuntuivat niin cooleilta ja miten hyvältä idealta jatkot vaikuttivat vielä neljän aikaan aamuyöstä ja miten jonkun pellen oli taas pakko verrata minua Linda Lampeniukseen. Vaalea tukka ja viulu, mitä muita vaihtoehtoja siinä ihmiselle jää tietenkään. Tämä on muuten yksi niistä ”vitseistä”, joka saa ihmiset aina hymyilemään lailla hangonkeksin, kun ovat keksineet niin makean jutun ja kuvittelemaan, että juuri he ovat ainoita maailmassa, jotka ovat tämän yhteyden keksineet. Varmaan juuri siitä syystä he niin innoissaan haluavatkin jakaa nerokkuutensa helmet kanssani. ”Hei, ootko muuten ikinä aatellu, että…” Ja se on menoa sitten.

Jospa sitä arkea sitten taas katselisi muutaman päivän. Viikonloppuna odottaakin jo seuraava reissu Kaustisille. Vettä tulee taivaan täydeltä ja teltassa on varmasti oikein kotoisaa.

Mainokset

2 thoughts on “100 syytä rakastua Lappiin

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s