Mansikkaiset

Jopa enemmän kuin itse kesää rakastan oikeastaan kesän odotusta. Sitä kun räystäät ensimmäisen kerran alkavat tippua vettä, sitä kun ensimmäisen kerran astuu kävellessään ohuelle asfalttikaistaleelle lumen keskellä. Kun näkee ensimmäisen kerran hennon vaaleanvihreän vivahduksen puissa ja haistaa ensin märän, vanhan ruohon ja maan ja eräänä päivänä ensimmäisen vastaleikatun ruohon tuoksun. Töissä aletaan puhua päättäjäisistä ja kesälomasta konkreettisesti, eikä niin kuin ne olisivat pitkän ja tuskallisen vaelluksen päässä siintävä Luvattu Maa, jonka olemassaolosta ei uskalla kuitenkaan olla ihan varma. Ensimmäinen jäätelö (no, saattoi olla reilusti huhtikuun puolella, kuka niitä laskee), ensimmäinen päivä kesäkengissä ja -takissa, ensimmäinen auringossa kärähtänyt naama, ensimmäiset grillibileet ja ensimmäinen itikanpurema. Ja sitten tällä viikolla, tarkalleen ottaen maanantaipäivänä, ensimmäinen mansikantuoksuinen tuulahdus. Prisman pihalla tosin, mutta kesäiseltä se tuntui joka tapauksessa. Mistä tulikin kätevän aasinsillan kautta mieleen, että minullahan oli näitä esiteltäviä töitä aika paljon ja tässähän olisi mainio paikka juuri näille sukille:

Strawberry Field, Ullasta

Cascade Heritage, 2,5-puikoilla

Cascade Heritage on kyllä ihanan pehmeä lanka, mutta ei ehkä mikään paras ja kestävin sukkalanka. En käyttäisi näitä kumppareissa kalareissulla. Mutta villasukat kesällä eivät ole ollenkaan niin hassunkurinen idea, jos sattui hyvin todennäköisesti olemaan karkkijonossa kun ääreisverenkiertoja jaettiin. Unisukkina ovat olleet jo muutaman kerran ja sellaiseen käyttöön käyvät oikein hyvin. Ja käyvät muuten tosi hienosti tuohon punaiseen hameeseeni, muodin orja kun olen taas kerran.

Minua oikeastaan houkuttelisi tehdä tällä samalla mallikuviolla pitkät polvisukat. Voisi näyttää kivalta.

Ja kohta sitä muuten saa, nimittäin mansikkakakkua! Viikonloppuna on erinäisten juhlien ansiosta taas edessä semmoinen kakkumaraton, että ellei johonkin väliin ole luiskahtanut edes mansikkahilloa, maailma on saanut tehdä minulle oikein urakalla katalia, haisevia petoksia. Ja eihän maailma nyt sellaisia tekisi, joten viikonloppua odotellessa…

Mainokset

2 thoughts on “Mansikkaiset

  1. Hei ja kiitos! 🙂 Kun kerran kokeilee parempaa, niin koukkuunhan siinä jää. Sitten pitää aina ostaa ihanampaa ja ihanampaa (eli monesti myös kalliimpaa) lankaa…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s